Tuossa kesänkorvilla kun saatiin naapurin kanssa laitettua ”pikku kellari -verstaamme” kohtuulliseen puutyökuntoon niin parikymmentä kilometriä keskustasta löytyi puutyöpaja joka teki huonekaluja Virolaisista jalopuista. Satuin puolivahigossa surffailemaan heidän sivulleen ja kun osoite oli tiedossa niin tottakai käymään. Käytiin siellä lankkuja läpi ja kun kerroin että materiaali tulisi kitaraan – tai bassoon, kaivoivat he esille kunnon lankun Jalavaa (elm, lat. ulmus). Enpä ollut paljon kuullut että jalavasta soittimia tehtäisiin mutta tuo lankku näytti niiin hyvälle että pakko oli tehdä kaupat (jonka hintaa en edes kehtaa sanoa) todella sopuisasti. Mitattiin kosteuskin paikan päällä ja mittari näytti vähän kohdasta riippuen 7.8 -8,1% joten hymy alkoi väkisinkin tulla suupieliin.
Jalavaahan on siis käytetty soittimissa paljonkin mutta enimmäkseen akustisissa. Mm n. 10 vuotta sitten Helsingin Kaivopuistossa myrsky kaatoi muutaman jalopuun ja valitettavasti jopa surmasi yhden ihmisen niin Helsingin kaupunki kaatoi paljon puita, niiden joukossa jalavia. Näistä ainakin osa (tietääkseni) meni maamme huippukitaranvalmistajalle Juha Lottoselle joka teki niistä akustisiin kitaroihin reunalistoja. (Linkki Yle:n artikkeliin)
Joten per**le.. Wai not.
Lankku pajalle ja itse koneen ääreen miettimään ”mitähän tekisi”. Lähes ensimmäisenä tuli mieleen että nyt pitää tehdä basso. Käytin edellisen ”mänttykitaran” pohjakuviota hyväkseni ja hain Fenderin Precision -basson vektrorit netistä. Näitä yhdistelmällä tuli ihan hassun näköinen rungon muoto jota sitten vähän piti pimpata vielä erikoisen näköiseksi. Ystäväni Unni leikkasi piirustuksieni perusteella sapluunan jonka perusteella sai homma alkaa.
Koska en omista tasohiomakonetta niin piti improvisoida tässäkin hommassa. Rakensin pajalta löytyneistä hyllyn jämistä sekä vanhan sängynrungon puuosista jigin jonka avulla pystyi routteria liikuttamaan niin että toimi samalla höylänä (tästä video löytyy: https://youtu.be/nJIBJEJS_gg ) ja pystyi ns. ”sorvaamaan” milli kerrallaan pintaa pois. Sotkuista hommaa mutta perhana, se toimii. Joten vajaan tunnin routtaamisen jälkeen alkoi puu olemaan 42 mm paksua, joka kyllä vielä myöhemmässä vaiheessa ohentui 37-38mm paksuiseksi.
Sen jälkeen sapluunalla piirros jalavaan ja kuviosahalla oikeaan muotoon. Routterilla loppusilaus muotoon ja -JAWOHL- siinä oli rungon perusteet valmiina. Alunperin mietin josko jättäisi kulma aika teräviksi mutta kun tajusin että lakka (tai mikä pintamateriaali tuleekaan) ei terävissä kulmissa pysy, eikä ole oikein miellyttävä syliinkään niin päätin vetäistä samalla routterilla kulmat pyöreiksi. Tämän jälkeen alkoikin perinen ”hiomapaperimaratooni”. Jollain perverssillä tavalla tykkään hioa kitaran (basson) runkoa koska käden jälki tulee suht nopeasti näkyviin ilman että ”rouhaisee” puolta runkoa asiaankuulumattomalla koneella. Huom. kuvia varten ruiskutin rungon pintaan vettä jotta saisi sellaisen ”tällaiselta se tulee näyttämään” effektin. Veden käyttö muuten on suositeltavaa koska kun vähän puuta kastelee niin kuivuessaan puun syyt tulevat uudelleen esiin. Eli kun ne hioo tässä vaiheessa niin ei tule sitten sama ilmiö esille kun pintaan vetää lakkaa tai maalia.
Sitten olikin kaulan vuoro. Samaisesta paikasta mistä hain Jalavan, sain kympillä lankun vaahteraa josta järjenkäytöllä olisi saanut 2 kaulaa mutta minä ja ”tee ensin ajattele sitten” -ajattelutavallani sain juuri pelastettua yhden bassonkaulan sekä siihen otelaudan. Kaularaudan routtauskin alkoi menemään jo niinkuin pitää ja tuli luultavasti ihan oikean mittainenkin. Vaahterasta jääneestä palasta tein otelaudan ja siihen tuli (osittain vahingossa) kiva yksityiskohta koska oksankohta menee läpi koko otelaudan. Se voi tulla näyttämään aikas kivalta. Ainoa että oksankohtia joutuu vähän ”täyttämään” epoksilla mutta mitäs sillä on väliä. Hä? 🙂 Tästä muuten myös videomatskua täällä. Tässä vaiheessa myös nimesin soittimen: APIKAI HAWKEYE BASS koska tuo yksi oksankohta näyttää ihan linnun silmältä ja ”lokki” ei kuulosta miehekkäälle.
Ainiin, tein myös ”jigin” jonka avulla saa otenauhojen sahaukset siististi ja oikeisiin paikkoihin. Siitäkin löytyy videomatsku jonka voit katsoa TÄÄLTÄ
Tämän pikku ”lomaprojekti” on nyt vähän tauolla koska päivähommelit painaa päälle mutta seuraavaksi olisi tarkoitus hommailla hardwarea eli osia joita sitten voi alkaa täsmäämään paikoilleen. Ja sitten se lempivaihe eli pintaväriä joka ei olekkaan tällä kertaa väriä vaan kirkasta nitroselluloosa -lakkaa. Sitä sen verran että tuntuu mutta että tuntuma jää. Siitä sitten uutta kirjoitusta kun aika on.
Hyvää loppukesää ja käykää subscraibaamassa tota meidän Youtube -tsänneliä. . Kun saadaan hyvin tilaajia sinne niin sitten pistetään arvontaa pystyyn ApiKai -tuotteilla jotka tällä hetkellä suunnittelu / prototyyppi / ideointi -vaiheessa, mutta tulee ihan vi**n mageita joita ilman eläminen on lähes mahdotonta. Trust us. TSEH