Ekat kitarat kun saatiin syksyllä valmiiksi oli aika ottaa happea ja suunnitella tulevaa. Kaitsu lähti ulkomaille duunihommiin joten allekirjoittanut jäi fiilistelemään pimeyttä, lunta, pakkasta ja perseestä olevia ilmastoita.
Jouluna keskisuomessa kävin Eetukkaserkun kanssa heidän kotitilan navetanparvella ja sieltä löytyi yli 100 vuotta vanhaa lattialankkua joka osoittautui punahonganksi. Eli suomalaista mäntyä. Mänty sinällään ei ole oikein suosittu soitinmateriaali. Jaa miksi? No sitä tässä lähdettiin testaamaan. Ainakin oksaisuus aiheutti jo heti päänvaivaa. Mutta “wattöfak”, kun on mahtavalta kuullostava matsku niin siitä tekemään seuraavaa kitaranrunkoa.
Ystäväni Allan on ammattilainen puuhommissa isolla A:lla joten hänen pajallaan pari reilu puolimetristä lankkua hiottiin tasaiseksi. Tarkoitus oli että lankut olisi noin 40-42 senttiä mutta kuivunut puu oli sen verran käyristynyt joten kitaranrungon loppupaksuudeksi tuli noin 38cm. Sillä mennään.
Samalla vierailulla jäi käteen metrin pätkä mahokia josta päätin tehdä kaulan. Mahonkiahan käytetään mm. Gibson SG:n ja Flying V:n runko-/kaulapuuna joten luottamus puuhun on kova.
Ensin ajattelin että teen jonkun ihan perusmallin kitaran mutta kun vektorigrafiikkasoftassa vähän aikaa telcasterin mallia pyörittelin ajattelin että ehkäpä ihan “oma malli” ois kiva. Onko? En vielä tiedä.
Kuitenkin Marcos Protolalta ystävällisesti pisti .pdf -failin suriseen ja 6mm vanerisapluuna oli valmis. Eikun tekemään. Edelliset “bodyt” sahattiin kuviosahalla koska vannesahaa ei ollut ja sama puutos oli edelleen aktuel. Valitettavasti pajalla olleet terät olivat liian “hienoja” joten laiskana en lähtenyt ostamaan uusia teriä vaan sahauspäissäni vetäisin ylimääräiset ihan vaan tikkisahalla. Tulos hieman “kirveellä hakattu” mutta nyt siinä kunnossa että voi alkaa routtaamaan.
Tästä etiäppäin. Käykää tykkäämässä meitä vaikkette tykkäisikään. Tseh.
https://youtu.be/FsSDT3eoAsI